Vaihmala-päivä vol. 1

Kun Vaihmalan Hovin tarinaa tulee kohta 12 vuotta täyteen, aloitamme juttusarjan, jossa kerromme pienistä sattumuksista hotelli-ravintolayrittäjien arjessa.

Kaikkien aikojen ensimmäisenä Vaihmala-päivänä voidaan varmasti pitää ensimmäisten meillä järjestettyjen häiden aattoa, kun kaikki mahdolliset tarkastajat kääntyivät kannoillaan nähdessään Juhlasalin kaaoksen tullessaan tekemään käyttöönottotarkastusta. Hyvin pienestä oli kiinni, että koko häät olisi jouduttu perumaan viime hetkellä, mutta kuten tapanamme on, kovalla työllä tehdään ja yhteen hiileen puhaltaen ja valmista tulee! Tämän tarinan kerroin tarinamme ensimmäisessä luvussa.

Tällöin emme vielä osanneet nimetä tätä ilmiötä, joka tuntui toistuvan erilaisissa muodoissa vuosien varrella. Yhteistä sattumuksille oli tapahtumapaikan lisäksi se, että kukaan meistä ei ikipäivänä olisi osannut kuvitella, että näin voi tapahtua.

Ensimmäisenä kesänä, kun lampaat oli pihaamme tuotu ja yhdessä ihmettelimme elämää, oli ensimmäisen eläimiin liittyvän Vaihmala-päivän vuoro. Puhelimeni soi hävyttömän aikaisin aamulla ja epäröiden yksi tontillamme pyörivistä rakennusmiehistä soitti, joskohan meidän lampaamme olivat Farmi-golfin kentällä nauttimassa viheriöiden antimista. Hiukan kiroillen hyppäsin autooni (tuolloin asuimme Vaihmalan yläkerrassa) ja karautin golf-kentän reunalle. Siellähän meidän Liinu ja Tiinu rouskuttivat menemään kentän viheriöllä. Hiukan hölmistyneenä Liinu seurasi vierestä, kun koppasin Tiinun syliin ja kannoin autoon takapenkille. Liinun kampesin perässä ja ajoimme yhdessä takaisin Vaihmalan lampolaan, tyttöjen seuratessa uteliaina tapahtumia olkapääni yli auton takapenkiltä. Remonttimiehiä hiukan nauratti, kun lampaat hyppäsivät auton takapenkiltä ja tepsuttivat nätisti takaisin aitaukseen. Lampaiden karkailut loppuivat, kun saimme rakennettua isomman aitauksen ja ruohoa riitti mutusteltavaksi.

/Noona