« Takaisin blogiin

Pirkanmaan elämyskulttuurin edelläkävijä

Näin komeaksi määrittelimme visiomme vuoteen 2026.

 

Monesti, jos kysyn esim. kaverilta, miksi hän tekee juuri sitä työtä jota tekee, saan vastaukseksi ensimmäisenä rahan takia. Tai jos kysyn, miksi yritys on olemassa, vastaukseksi saan, rahan takia. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta. Väitän, ettei monikaan yrittäjä perusta yritystä vain tehdäkseen paljon rahaa. Tai voihan niin tehdä, mutta tie on kuljettu todella nopeasti loppuun. Suurin osa meistä tekee työtään puhtaasti rakkaudesta lajiin. Jos sillä samalla saa perheelleen ja itselleen elannon, mahtava juttu. Edelleen, jos voi työllistää upeita ihmisiä, painavat plussat kupissa huomattavasti miinuksia enemmän.

Yhdysvaltalaisen Simon Sinekin Golden Circle-ajatus on kiehtonut minua ja sanoittaa hyvin omia ajatuksiani yrityksen pyörittämisestä. Golden Circle, eli kultainen kehä tarkoittaa käytännössä sitä, että esittää kolme kysymystä. Miksi? Miten? Mitä?

Kehän sisimpänä on miksi. Kun löydetään vastaus tähän kysymykseen, voidaan edetä miten- kysymykseen. Miten miksi toteutuu? Viimeisenä kysytään mitä. Mitä-kysymyksen vastauksena on yrityksen tuottamat palvelut ja tuotteet. Tätä kautta voidaan löytää merkityksellisiä ja asiakkaalle tärkeitä tuotteita ja palveluja, omaa intohimoamme toteuttaen. Työstä tulee merkityksellisempää, kun löydetään jokaiselle työntekijälle oma tontti ja tehtävä, jonka toteuttaminen tuottaa iloa.

Miksi?

Pysähdyimme pohtimaan omaa vastaustamme miksi-kysymykseen. Miksi teemme tätä työtä, jota teemme? Mikä motivoi meistä jokaista, jokaisena päivänä? Mistä saamme ilonaiheita työssämme?

Vastauksistamme kuvastui päällimmäisenä halua auttaa ja halu tuottaa vieraillemme elämyksiä. Kehittymisen halu, uuden luomisen tarve ja intohimo, halu olla todella hyvä työssä, nousivat myös voimakkaasti esille. Työyhteisöön kuuluminen ja hyväksytyksi omana itsenään ovat myös meille tärkeitä asioita.

Minulle nousi yhdeksi vastaukseksi myös näyttämisen halu. Epäilijöitä ja vähättelijöitä on riittänyt niin paljon vuosien mittaan, että pieni uhmakkuus nostaa aina päätään tiukan paikan tullen..

 

Miten?

Tästä miksi-kysymyksestä lähdimme etsimään vastauksia miten-kysymykseen. Millä tavoin voimme tuottaa vieraillemme elämyksiä? Mitä ainutlaatuista voimme tehdä ja toteuttaa? Miten voimme luoda uutta ja elämyksellistä? Millaisia palveluja asiakkaamme arvostavat ja toivovat?

Nostimme esille mm. tekemisen kulttuurin, tehdään yhdessä kaikkemme onnistumisen eteen. Laadukas kokonaisuus koko palvelupolun osalta, ylitetään asiakkaan odotukset lämminhenkisellä palvelulla, trendikkäällä ruoka- ja juomatuotteella sekä ainutlaatuisella miljööllä.

 

Mitä?

Strategiamme on olla sama Vaihmalan Hovi, mutta tehdä se paremmin. Olemassa olevat palvelumme ovat jo ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Olemme pieni suuri talo, tarkoittaen sitä, että palvelumme ovat moninaiset ja vaikka jokaisessa yksikössä työskentelee pieni määrä tekijöitä, yhdessä olemme kuitenkin kohtuullisen suuri joukko. Tällaisen kokonaisuuden yhteen nivominen on välillä melkoinen haaste, ja varsinkin uutena työntekijänä taloon tullessa, on pää hetken aikaa melkoisen pyörällä!

Kokonaisuuden hahmottaminen ja eri rattaiden yhteen sovittaminen saumattomaksi kokonaisuudeksi, vaatii välillä laatikon ulkopuolelle menemistä, välillä laatikkoa ei ole enää edes olemassa.

Voiko kokouspaketteja kehittää elämyksellisemmäksi? Voisiko kosmetologiemme osaamista hyödyntää kokouspakettien yhteydessä, löytyisikö tästä uusia palvelumuotoja? Entä putiikin väen ammattitaitoa, voisiko kehittää kokouspäivän lomaan värianalyysia tai pukeutumisneuvontaa?

Pyörää ei ole järkevää keksiä uudelleen, mutta käydä läpi jokainen puola ja miettiä miten sitä voidaan edelleen kehittää paremmaksi.

Havahduimme edellisen viinillisen viikonlopun jälkeen miettimään enemmän ruoka- ja juomatuotteemme yhdistämistä. Viinillisen viikonlopun menu rakennetaan aina puhtaasti viinin pohjalta. Kaikki lähiruoka-ajattelu heitetään väliaikaisesti romukoppaan ja haetaan vain viiniin sopivia makupareja. Tätä lähestymistapaa haluamme hyödyntää myös Bistron ruokalistaa rakennettaessa, tosin lähiruoka-ajatus mukana. Rakennammekin tulevaisuudessa ensin viinilistan, ja vasta tämän jälkeen ruokalistan. Tämä järjestys on täysin päälaellaan perinteiseen menusuunnitteluun verrattuna, jossa ensin tehdään ruoka ja vasta tämän jälkeen etsitään sille sopiva viini.

Uusina ajatuksina meille nousi oman viinimaahantuonnin tekeminen, viiniklubin perustaminen, mikropanimon perustaminen, oma suklaatehdas? Mahdollisuuksia ja mielenkiinnonkohteita meillä on niin valtavasti, että vaikeinta on varmaankin päättää mistä aloittaa!

Huikeinta tässä kaikessa on kuitenkin aina se, kun yhdessä mietimme jotain konseptia ja näen, miten ihmisten silmissä syttyy innostus ja ideat lentävät. En olisi voinut kuvitella kymmenen vuotta sitten, että pääsen tekemään töitä näin upeiden, innostuneiden ja sitoutuneiden ihmisten kanssa! Välillä keskustellaan kiivaastikin jostain aiheesta ja menee tunteisiin. Sitten rauhoitutaan hetki, puhutaan asiat halki ja halataan. Ja mennään eteenpäin 😊

 

/Noona